Näytetään tekstit, joissa on tunniste säästäminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste säästäminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Säästämisprojekti 2: 1.1.2014 - 30.6.2014

Kuva Gustavo
Brittein saarilla (ja muuallakin lontoon murteisessa maailmassa) moni aloitti joulukuulla ns. Sealed Pot Challengen. Kysehän on haasteesta jossa henkilö ottaa purkin tai astian, sinetöi sen, kerää vuoden ajan kolikoita ja lopuksi laskee kertyneen saldon.
Hyvin yksinkertaista. Personal finance -blogeissa tämä on suosittua, ja eräs haasteeseen osallistujien kohtaamispaikoista on blogi Saving for Travel - Live after Mortgage, yleensä lyhennettynä SFT. Siellä ihmiset saavat toisiltaan lisävirtaa ja innostusta pottiensa keräämiseen.

Koska oma kolikkosäästäminen on jo menossa, en tällaiseen nyt osallistu. Kolikkopurkkia ajattelin ruokkia kunnes se on täynnä. Tai jos keksin jotain muuta jo aiemmin. Suurempia sääntöjä en itselleni ole asettanut.

Heräsipä kuitenkin ajatus. Olen käyttänyt Nordean ePossua aika pitkään, yleensä sen suuremmitta tuloksitta. Ongelma on sama miksi siirsin varsinaisen säästötilini Nordnetiin. Siirrän säästötilille kertyneet rahat käyttötilille takaisin tai sitten maksan sieltä jonkun laskun kun sinne on kertynyt tarpeeksi rahaa.

ePossuhan tarkoittaa sitä, että jokaisesta kortilla tehdystä ostoksesta lähtee siirto säästötilille. Säästettävä summa voi olla esim. pyöristys lähimpään euroon, yksi euro, kaksi, tai mitä vain. EPossuun voi laittaa ominaisuuden että säästösiirtoja ei lähde jos tilin saldo alittaa summan X.

Säästämisprojekti 2 ajalla 1.1.2014 - 30.6.2014:
Säästötilin saldo tällä hetkellä on laskettu vuoden alusta tehtyjen korttiostosten määrän perusteella.
Jokaisesta korttiostoksesta säästötilille siirtyy 3€. Säästötilin asetukset muutan ensi tilassa niin että se ei näy verkkopankissa enkä siten voi sieltä tehdä nostoja pois. Tilille kertyneet rahat käyn nostamassa kesäkuun lopussa ja käytän parhaaksi katsomallani tavalla, todennäköisesti lainan maksuun.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Säästöpossun lihottamisesta vertaislainaamalla

Voisi olla aika kertoa tämän hetken tilannetta tuosta vertaislainauksesta. Vaikuttaa siltä, että säästämisen tai sijoittamisen välineenä vertaislainaus on kovin kehno.

Olen siis laittanut www.lainaaja.fi - palveluun yhteensä 150€ rahaa. Näitä rahoja olen lainannut eri lainoihin hajautetusti. Tänään oli tullut myöhässä olevia suorituksia maksuun, mutta edelleen kolme erää on rästissä. Yksi on kuukauden, kaksi kolmisen viikkoa. Tuosta kuukauden myöhässä olevasta rästistä seuraavan erän eräpäivä oli toissapäivänä, mutta palvelu odottaa pari päivää pankkisiirtojen vuoksi ennen kuin erän status muuttuu myöhässä olevaksi. Kuitenkin, jos ensimmäistä erää ei ole maksettu takaisin, ei tarvitse odotella kovin nopeasti tuon toisenkaan erän saamista.

Odotukset omien takaisin saamiseksi eivät ole hääppöiset. Moni lainan saanut on varmasti vähintään kaunistellut tilannettaan. Maksuvaraa ei oikeasti ole vaikka ovatkin toisin sanoneet. Tai sitten takaisinmaksu ei vain kiinnosta.

Palvelusta rästit lähtevät aikanaan perintään. Harmi lainansaajien puolesta. Muutaman sadan euron laina, jonka olisi erissä voinut maksaa takaisin, muuttuu äkkiä puolet suuremmaksi könttäsummaksi.

Tämän päivän takaisinmaksetuista lainoista tuli kuitenkin sen verran rahaa että saatoin osallistua jälleen uuden lainan rahoittamiseen. Mennään nyt tällä tiellä kun on kerran aloitettu, pidän rahoja menetettyinä joka tapauksessa.

Lainaaja.fi on muutenkin aika hiljainen nyt, verrattuna loppukesään. Hakemuksia on paljon vähemmän, samoin kai lainoittajia. Ehkä vertaislainaus on kaiken kaikkiaan huono idea tai sitten kaksi kilpailevaa yritystä vievät asiakkaat. Mene ja tiedä.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Varallisuuskatsaus - säästötiliä kauemmas kalaan

Edellisen kirjoituksen saaman kommentin perusteella listaan sen mitä käteiseksi voisin tarpeen tullen muuttaa. Tosiaan, ilman Tainan kommenttia, en olisi lainkaan tajunnut ajatella säästämisiäni siten että ehkä nollasta ei olekaan aloitettu. Varallisuuskatsaus on ehkä liioiteltua, sillä se kuulostaa rikkaiden touhulta. Kuitenkin, kun laajennan perspektiiviäni tuon yhden säästämismetodin ulkopuolelle, huomaan muutaman paikan minne rahaa on piiloutunut.

Säästötilin saldo näyttää sen 380€. Tätä ei sen enempää tarvitsekaan avata.

Kerroin, että olen osakkaana eräässä yrityksessä. En halua kertoa miten paljon siihen olen rahaa laittanut. Osakkeiden rahallinen arvo voidaan mitata vasta kun ne myy pois, ja koska en ole myymässä, ajattelen vain omistavan määrän x yrityksen y osakkeita. Tämä on pitkän tähtäimen sijoitus, joka parhaimmillaan tuottaa enemmän kuin pääoman verran takaisin osinkojen muodossa. Tähän saa kulua aikaa vuosiakin, näin sen olen ajatellut. Tätä en siis tule laskemaan missään tilastoissa, paitsi mahdolliset tulevat osingot.

Vertaislainauksessa on rahaa 150€. Tuolla summalla saatavat pääoman korot jäävät hyvin pieneksi, ja vielä kun niistä otetaan verot pois, niin summa ei tule kasvamaan juuri mitään. Sekin vain parhaimmassa tapauksessa. Nimittäin jos moni jättää velkansa maksamatta, sulaa summa nopeasti. Oli miten oli, siellä on tuo puolitoistasataa rahaa.

S-Ryhmässä on asiakasomistajaosuuden muodossa kiinni 100€. Tämä pääoma on jo tullut pääoman korkoina takaisin, tarpeeksi monta vuotta on tullut oltua mukana. Tulen kasvattamaan osuuksien määrää ja näissä kiinni oleva pääoma on tarvittaessa muutettavissa käteiseksi. Tällä on merkitystä vasta sitten kun osuuksia on useita ja siten pääomaakin. Todennäköisesti näiden kerääminen on hidasta, ja jos samalla muu säästäminen onnistuu suunnitelmien mukaan, ei osuuksien rahaksi muuttamista edes kovin helposti tarvitse. Silloin käy niin että pääoma tuottaa koron muodossa vuosittain vähän lisää.

Asun omistusasunnossa. Pankkihan sen omistaa, ehkä vaatekomero tai vessa on oma, mahdollisesti sauna. Voisi soittaa pankkiin ja kysyä että mitä osaa kodista voin pitää omana, heh..
Asuntolainaa minulla on lähes tasan 140 000€. En oikein ole koskaan ajatellut että asuntolainaa pitäisi maksaa niin nopeasti kuin vain mahdollista, ja sitten nipistää ihan kaikesta muusta. Asumiskuluja menee joka tapauksessa, ja tässä tapauksessa menot ovat paljon pienemmät kuin samanlaisessa kodissa vuokralla menisi. Lainan olen ottanut sellaiseen aikaan että maksuajan sai helposti sovittua 30 vuodeksi. Laina lyhenee noin kolmesataa kuussa, ja se on vallan sopiva tahti minulle. Jos kodissa kiinni olevaa varallisuutta pitäisi laskea, on kaiketi järkevintä ottaa lähtökohdaksi ostohinta 155 000€. Eli maksettuna on 15 000€. Viime aikoina omalta ja kahdelta naapurikadulta on mennyt samanlaisia ja -ikäisiä hintaan 169 000€. Arvonnousua on tapahtunut, se on varmaa, minusta kuitenkin tuo 155t€ ---> 169t€ tuntuu liian optimistiselta. Jos omat pienet remontit mitä olen tehnyt, on pitänyt arvonnousun edes puolessa yleisestä tasosta, olisi kodissa oleva varallisuus 15000€ + 7000€. Asuntolainani saisin joka tapauksessa nollattua jos muuttaisin, ja se on se pääasia. Asiassa on sellainen fakta, että koska en halua muuttaa, ei tuota rahaksi noin vain muuteta.

Ällistyin kun muistin vielä yhden "sijoituskohteen". Olen vuosien varrella ostanut, sijoitusmielessä, designia. Joidenkin mielestä "designia". Tutkin joskus erästä keräilijöiden keskuudessa suosittua tuoteryhmää ja opiskelin hintoja, kysyntää ja tarjontaa, ja uskaltauduin mukaan. Ostin muutamia "erikoisalan erikoisalaan" kuuluvia esineitä ja laitoin talteen. Olisin varmasti myynyt jo eteenpäin jos olisin ymmärtänyt kuinka paljon tällä hetkellä noilla on arvoa. Onneksi en ole muistanut näitä sen kummemmin, sillä kokoelman arvo on noussut kymmeniä prosentteja ostohintaan verrattuna (tosin osa ostohinnoista on ollut aivan täydellisiä kirpputorilöytöjä, myyjä ei ole tiennyt mistä on luopumassa, kate tulee siitäkin).
Kokoelman arvo tällä hetkellä on karkeasti 750€.

Eli. Varallisuuteni tällä hetkellä on seuraavanlainen:

Käteisenä / nopeasti nostettavana: 380€
Käteiseksi muutettavana / kuukauden sisällä saatavilla: 750€
Käteiseksi muutettavana / yli kuukauden sisällä saatavilla: 250€ (S-ryhmä + vertaislainaus)
Muu varallisuus: 15 000€ (kodista maksettu, tähän lisäksi arvonnousu sekä osakkeet)

Yht. 16 380€

Kuulostaa paljolta. Tuon kodissa kiinni olevan voisi mieltää pois, koska se ei tule muuttamaan tämän vuoden tai ensi vuoden, tuskin monen tulevankaan vuoden käytännön tilannetta mitenkään.

Jäisi siis yht. 1380€. Kuulostaa helpommin omaksuttavalta.

Tällaisen voisi joskus, vaikka puolen vuoden kuluttua tehdä uudestaan asioiden havainnollistamiseksi!

Linkki:

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Säästäminen vs sijoittaminen

Säästäminen mahdollistaa satunnaisten mielitekojen tai yllättävien menoerien kulujen kattamisen.
Itse olen ottanut välitavoitteeksi 500€ säästämisen säästötilille vuoden loppuun mennessä. Tämä tulee onnistumaan ilman ongelmaa. Se on kuitenkin vain välitavoite. Seuraava askel on 1000€ säästön kerryttäminen.

Sen jälkeen kun tuo 500€ on kerätty, muutan toimintatapaani. Viidellä sadalla saan tarvittavaa vipuvoimaa kodinkoneen tai autoremontin maksamiseksi, jos nopea tarve tulee. Jatkan säästön kerryttämistä ilman muuta tuon jälkeenkin, mutta eri tahdilla.

Kun matka kohti 1000€ säästöä alkaa, alkaa myös pitkäjänteisemmän säästön/varallisuuden kerryttäminen. Osan rahoistani suuntaan siis muualle kuin käteisenä tilille. Koska tällä hetkellä, ja monena tulevanakin hetkenä pelimerkkejä on vain vähän käytössä, en todella suunnittele osake- tai rahastosäästämistä. Ehkä myöhemmin, mutta ei vielä.

Kitupiikki kirjoitti joku aika sitten postauksen joka jäi mieleeni muhimaan. Kirjoitus liittyi osuuskauppojen asiakasomistajuuteen. S-ryhmän eri osuuskauppoihin voi ostaa osuuden myös muista kuin omasta osuuskaupasta. Osuusmaksu joka yleisimmin on 100€, on rahaa jonka saa takaisin asiakkuuden päättäessään. Lisäksi tuolle osuusmaksulle maksetaan vuosittaista korkoa.
Aion ostaa kaksi osuutta tämän vuoden puolella. Kuten Nordnetin kanssa, myös S-ryhmässä rahani ovat turvassa eniten itseltäni. Kynnys nostaa käteiseksi osuudet eri kaupoista on vielä suurempi kuin ottaa säästöt pois Nordnetistä. S-ryhmän osuuksia pidänkin pidemmän tähtäimen säästönä. Ehkä niitä ei nosteta koskaan, kuka tietää..

Toinen pidemmän tähtäimen tavoitteeni on alkanut jo toista kuukautta sitten. Olen siirtänyt rahaa Lainaaja.fi -palveluun. Kyse on vertaislainaamisesta. Vertaislainauksessa on kyse siitä, että yksityiset ihmiset lainaavat yksityisille ihmisille rahaa. Lainaaja.fi toimii välikätenä lainaajien ja lainoittajien yhdistämiseksi. Ihmiset saavat siis hakea pienlainaa, ja sijoittajat tekevät hakemuksien perusteella päätöksen lainatako vai ei. Pienin lainattava summa on 10€, joten pikkupanoksillakin pääsee mukaan.
Kyseessä on riskipuuha, sillä niiden blogien ja kirjoitusten perusteella mitä netistä olen löytänyt, moni jättää lainansa maksamatta. Itsellä on noin kymmenessä eri lainassa rahaa noin 150€ kiinni. Osaa on jo maksettu takaisin, useimmissa eräpäivät ovat vasta lähitulevaisuudessa.
Lyhyen kokemukseni perusteella kyseessä on melkein pikavippeihin verrattava lainaamisen muoto, sillä pyydetty korko on yleensä 20%-yksikön suuremmalla puolen. Tosin myös pienillä koroilla olen nähnyt lainoja lähtevän. Jos tämä lainaamisen muoto yleistyy, voisin kuvitella korkojenkin laskevan mikä toisi lisää lainaajia, lisää sijoittajia, lisää pääomaa koko bisnekseen.
En laita tuohon ainakaan kovin paljon enää lisää rahaa kiinni, vaan pyöritän samaa rahaa palvelussa sitä mukaa kun edelliset on maksettu. Vertaislainaukseen ei kannata laittaa enempää rahaa kuin mitä on valmis menettämään.
Suomessa muita vastaavia palveluja on Fixura ja Isepankur.

Sijoittamisesta tuli mieleen, että itse asiassa olen jo osakesijoittaja. Olen osakkaana eräässä yrityksessä, ja olen sijoittanut siihen joitain tuhansia euroja. Kyseessä on pörssiin listaamaton pieni yritys, josta ehkä jo ensi vuonna voi tulla osinkotuottoja. Sijoituksena tämä on ollut periaatteessa onnistunut, sillä olen tavallaan unohtanut sen pitkäksi aikaa. Yritys pyörii ja tekee toivottavasti sen verran tulosta että voin tulevaisuudessa joko saada pääomani osinkotuottoina takaisin tai myydä osuuteni voitollisesti pois. Myymistä en kyllä harkitse ainakaan vielä sillä kyseessä on hyvin potentiaalinen kohde.

Matkan varrella tulen tekemään lisää tavoitteita, niin suurempia kuin välitavoitteitakin. Ne auttavat pitämään kurssin oikeana. Mitä kohti sitä sitten seilataan? En tiedä, en haaveile rikkauksista mutta en kyllä kaipaa enää lainkaan senttien laskemista ja laskuvuoria. Onneksi tänä vuonna asiat ovat lähteneet aukeamaan jo hyvin, taloudellinen umpisolmuni alkaa nimittäin näyttää jo hyvinkin löysältä. Jatkan solmun avaamista ja samalla opettelen tekemään käytännöllisempiä solmuja.

Seuraavaan kertaan!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kaikki on suhteellista

Kävin pari päivää sitten keskustelun sukulaiseni kanssa. Tämä lähisukulainen on sairaseläkkeellä. Ilmeisen hyvällä sellaisella, nimittäin on pelit, on vehkeet, uusi talo kaikilla herkuilla.
Kuitenkin, ilmeisen säästäväinen mitä tulee päivittäishankintoihin. Tai ainakin puheen tasolla monesti kaikki on "niin kallista", ja "ei ole rahaa" asiaan x.

Sukulaismies: Kuule Veli, oletko osakkeita koskaan ostanut?

Minä: En pitkään aikaan. Kokeilin joskus ja huonosti kävi.

Sukulaismies: Tein juuri monta tonnia voittoa parin vuoden sijoituksella.

Keskustelu ei järin laadukkaana tästä jatkunut, mitä nyt kommentoin asian hienoutta sukulaiselle.

Ja sitten mietin että miten pian kymmenen vuotta sairaseläkkeellä ollut voi sijoittaa summan jolla tehdä kahdessa vuodessa voittoa monta tuhatta euroa. Puhutaan yli viidestä. Varsinkin jos puheissaan raha ei kasva puissa, ja sijoitus on tosiaan vasta tehty pari vuotta sitten.

Oli miten oli, kun pääsin kotiin ja muutakaan en keksinyt, laitoin säästöön vielä vähän lisää ja päätin pihistää summan jostakin muusta (hassu reaktio siihen kun tavallaan provosoiduin - perkele vielä minäkin saan "voittoa"). Tässä kuussa olen ehkä laittanut liikaa sivuun siihen nähden mitä olisi ollut mahdollista, mutta tarve tämäkin on.. Sitä paitsi, olen tehnyt nyt niin paljon lisätöitä että tulevissa palkoissa on puskuria tarpeeksi.

Kaikki on siis suhteellista. Työssäkäyvän 75€ voi olla eläkeläisen 7500€.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Vähäsen lisää säästöä


Löytyipä tällainenkin katsaus tilinäkymästä. Säästöä on kertynyt vähän lisää. Seuraavasta palkasta laitan vielä lisää säästöön. Monessa eri säästämiseen liittyvässä oppaassa on tullut vastaan tavoite, jonka mukaan jokainen kuukausi kannattaa yrittää säästää vähän enemmän kuin edellisessä kuussa. Tämä liittyy siihen että säästämisen kuuluisi olla vain yksi osa taloudestaan huolehtimista. Koska myös menopuolella tehdään viilauksia, pitäisi tämän näkyä koko ajan paremmin myös siinä kapasiteetissa mitä säästöön voi jättää.
Tiedän että tässä kuussa on mahdollista laittaa edellistä enemmän jemmaan, mutta lokakuussa tilanne ovi olla aivan toinen. Vaihtelevien tulojen vuoksi pitäisi olla erityisen hyvin menot hallinnassa ja ennakoitavissa.

maanantai 12. elokuuta 2013

Tunnukset hukassa..

Kävi perinteisesti. Olen nimittäin unohtanut Nordnetin tunnukseni. Ne, jotka loin kun tilin tuonne avasin. Ne, joita olen käyttänyt kaksi kertaa.

Viime viikolla tilasin uudet tunnukset (noloa), tänään saapui käyttäjätunnus, todennäköisesti huomenna salasana. Tili on lukittuna, eli vaikka olisinkin muistanut uudelleen nuo tunnarit, ei niillä enää pääse tilille.

Olisiko paikallaan kirjoittaa ylös nuo uudet tunnukset, heh..

Ei sen väliä, uutta talletusta säästötilille en voi tehdä ennen torstaita. Olen miettinyt pääni puhki erilaisten budjettien ja säästö/velanmaksu -suhteutuksien kanssa. Siihen olen päätynyt että 35e kuukaudessa on turhan varovainen ja pieni summa, kestää tosi kauan että saavutan edes sen "pesukonesumman", noin 500€. Jatkossa laitan enemmän sivuun ja nipistän jostakin muusta.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Tavoitteeni - miksi säästän?

Kuulostaa naurettavalta kun mies jolla on säästössä 35 euroa miettii syytä tai tavoitetta siihen, miksi säästän.
Kuitenkin, juuri siinä piilee myös syy miksi säästän. Kun sanon julkisesti että nyt alan säästämään, ja alan esittelemään tuota säästämisen etenemistä, se luo juuri tarpeeksi painetta siihen että säästöprojekti onnistuu. Tai ainakin toivottavasti onnistuu.

Miksi sitten säästän?
Kuten ensimmäisessä tekstissä kirjoitin, kuulun siihen osaan suomalaista kansaa jonka talous menee pilalle pienistäkin yllättävistä menoeristä. On varsin normaalia että tiskikoneet hajoavat, autoja pitää huoltaa jne. Minulla on tällä hetkellä älypuhelin jonka näyttö on niin pahasti sirpaleina että se ei ole paitsi säröillä, siitä myös puuttuu palasia. Eikä ole rahaa korjauttaa sitä.

Kun seuraavan vuoden sisällä on odotettavissa että astianpesukone hajoaa, olisi hienoa jos vain voisi ostaa uuden tilalle. Aivan täysin utopistinen ajatus, ei tule onnistumaan, osamaksulle menee.

Siinä tavoitetta kylliksi, saada edes jonkunlainen puskuri arkeen kuuluviin menoeriin. Numeerista tavoitetta en taida edes asettaa, sillä en osaa kuvitella mikä olisi hyvä säästösumma tavalliselle duunarille. En halua säästää ollakseni rikas, sillä rikkaudella ei paljon mitään tee jos perusasiat ovat kunnossa. Koska henkinen sisältö elämässä on kunnossa, haluan tuota olotilaa vastaavat puitteet ja raamit. Olisi kiva jos koti toimii, esimerkiksi. Ja auto. Lukija varmasti ymmärtää mitä tarkoitan.

Miten / millä tahdilla säästän?

Todennäköisesti tulen käyttämään lähestymistapana sitä, että tilipäivänä laitan pienen summan, kuten nyt talletettu 35€ säästöön, ja ennen uutta tiliä, jos on rahaa, laitan sen mitä on jäänyt.
Haastetta ja hidastetta tuo velkojen takaisinmaksuun liittyvä projekti jota ruodin toisessa blogissani. Kun lähes kaikki ylimääräinen suunnataan velkojen kuittaamiseen, miten jää mitään säästöön?
Se onkin pulma, yrittääkö säästää samalla kun maksaa velkoja pois? Lyhennystahti hidastuu mutta samalla kuukausi kuukaudelta yllättävien menojen vaikutus omaan talouteen pienenee kun rahaa on säästössä. Toisaalta, jos maksan mahdollisimman nopeasti velkani pois, pääsen nopeammin säästämään toden teolla..

Säästämisen haaste

Haaste tulee olemaan ilman muuta se, että kuten mihin tahansa uuteen projektiin, myös säästämiseen jää koukkuun. Tulee houkuttelevaksi säästää paljon. Liikaa omaan talouteen nähden. Sitten joutuukin turvautumaan säästöihin kun ei pärjää ilmankaan. Koettu on, ehkä tämän haasteen tiedostaminen jotenkin auttaisi, tiedä häntä..

Vielä säästämisestä blogimuodossa

Velkojen takaisinmaksuun liittyen, julkinen numeroiden pyörittely ja ajatusten esiinnosto ovat auttaneet tekemään totta siitä mikä on ollut pitkään ajatuksen tasolla. Jotenkin sitä vain saa lisävoimaa ponnistella kohti tavoitetta kun tietää että omia sanoja ei pääse pakoon, kun ne ovat kaikkien luettavana. Halu onnistua on suurempi.
Toivon että säästämisen kanssa kävisi samoin. Lisäksi jos edes yksi taloutensa kanssa taisteleva ihminen saa omasta tarinastani kokemuksen että pienelläkin voi saada ajan saatossa oikeaa säästöä aikaan, olen onnistunut. Onnistunut siinä mielessä, että kun niin moni ihminen alistuu omalle tilanteelleen ja heittää hanskat tiskiin, ja oikeita muutoksia voi saada vain kohtaamalla asiat. Joskus ihminen tarvitsee hieman tönäisyä päästäkseen liikkeelle muutoksen tielle. Itse olen saanut tuota tönäisyapua ja sitä samaa apua haluan tarjota muillekin.

Summa summarum. Haluan säästää saadakseni taloudellisen tilanteeni siihen jamaan, että ei olisi tarvetta säästää.

-Veli-

Säästötilini Nordnetissa

Olen avannut uuden tilin Nordnetiin. Heillä on maksuton asiakkuus, tämä oli yksi pääsyistä miksi ja mihin valintani kohdistin. Nordnet keskittyy säästämiseen ja sijoittamiseen, eikä muunlaiseen pankkitoimintaan.
Oma suhteeni perinteisiin pankkeihin on... voisi sanoa tulehtunut. Liikaa huonoja kokemuksia ja epämiellyttäviä tilanteita. Minulla on asiakkuus muutamaan pankkiin, parhaillaan tosin teen erotyötä kaikkien muiden paitsi asuntolainapankkini kanssa.

Pankin johon säästäisin, piti olla sellainen joka on mahdollisimman "etäällä" minusta, ollen kuitenkin luotettava. Nordnetin tiliin ei kortteja tmv. saa, eikä sen verkkotoiminnat muistuta tavallista verkkopankkia siinä mielessä että laskuja lähtisin sieltä maksamaan.

Olettaakseni tuo tarjoaa alustana itselleni soveltuvimman tavan aloittaa säästäminen pienen pienillä askelilla. Tulen laittamaan päivityksiä säästöjen karttumisesta ja ajatuksia aiheen parista.

Nordnetin tarjotessa rahastosäästämistä yhtenä vaihtoehtona, saatan tarttua siihen ennen pitkää.


Tällä hetkellä - heinäkuussa - säästäminen on vasta alussa ja summa pieni. Tulen laittamaan tilille kuukausittain rahaa, ehkä toisinaan vähän enemmän ja toisinaan vähemmän, aivan oman maksukykyni mukaan.

Säästämisen historia(ni)

Kuva Shardayyy, täällä.
Oma säästämisen historiani menee kuta kuinkin siten että olen vuoron perään säästänyt ja käyttänyt säästöni.

Suuria summia en ole koskaan saanut jemmattua. Aina on tullut jokin tarpeeksi pätevä syy että säästöjen tuhlaamisen hetki on ollut juuri se kuuluisa paha päivä. Osin onkin ollut, aina ei ehkä kuitenkaan.

Monen monta menetelmää olen kokeillut, että rahaa saisi sukanvarteen jemmattua. Jokainen on toistaiseksi osoittautunut, jos nyt ei epäonnistuneeksi, mutta ainakin kohtuullisen huonosti minulle soveltuvaksi keinoksi.

1. Olen säästänyt oman pankkini säästötilille. Huono puoli on se että parilla klikkauksella säästötilin rahat ovat käyttötilillä.

2. Olen säästänyt rahastoihin. Huono puoli on se että kun omaa aiheesta kouluarvosanoin välttävät tiedot, ei kestä paniikkia mikä tulee kun rahastojen arvo heittelee ja/tai sulaa. Vuosia sitten yksi pankki puhui lainaa rahasto- ja osakekauppoihin. Lopputulos oli kamala. Nykyään voisin olla valmis tuohon, mutta en niillä penneillä mitä on varaa laittaa. Ehkä jonkun ajan kuluttua sitten. Varsinaisena säästökeinona ei ehkä paras mahdollinen (kun ei tavoita niinkään tuottoa, vaan säästöä).

3. Olen käyttänyt S-Pankkia Bonuksineen säästötilinä. Kuitenkin on liian pieni houkutus lähteä maksamaan vihreällä kortilla ruokaostoksia, jos palkkatili alkaa ehtymään. Ei siis ole soveltunut sekään.

4. Olen käyttänyt määräaikaistalletuksia. Tästä on jo vuosia aikaa, enkä tiedä tämän hetken minimitalletuksista. Tämä toimi hyvin mutta silloin oli jonkun aikaa isompi summa jonka saattoi laittaa määräaikaistalletukseen aina muutamaksi kuukaudeksi. Tällä hetkellä ei mahdollisuutta rahojen puuttuessa.

5. Olen säästänyt käteistä kotiin. Pari kertaa olen saanut kerättyä parin kuukauden menoja (ei kuitenkaan esim. asuntolainan kuluja) vastaavan summan. Tuolta jemmasetelinipusta on vain sitten liian helppo "lainata", pian ei ole enää säästöä jäljellä.

6. Olen avannut tilejä vieraisiin pankkeihin. Ajatus on ollut että jos en ota korttia tai verkkopankkitunnuksia, rahat pysyvät turvassa. Tämä on ollut tähän asti toimivin. Tosin sitten kun pankista on rahaa hakenut, ovat korttia tarjonneet ja sen olen ottanut. Lisäksi palvelumaksut piensäästäjälle ovat aika kovat.
Tämä on kuitenkin se menetelmä jolla nyt aloitan jälleen säästämään, vähän kerrallaan, itselleni rahaa.